perjantai 21. lokakuuta 2011

Lankaa, lenkkejä, pehmeyttä!!

Jottei aika kävisi liian pitkäksi kohta alkavalla syyslomalla, sain alkuviikosta käsiini aivan ihanaa kauan haaveilemaani lankaa. Lenkkimohairista on tarkoitus Rosemohairin kanssa yhdistettynä neuloa tuubihuivi, joita kaikkien kaulassa keikkuupi. Ohje taitaa tulla omasta takaraivosta, mutta mitat on vielä hakusessa. Kuvassa värit on hieman valjut, kun aurinko niihin porotteli, mutta pehmeyttä riittää sen edestä.
Pakkasia passaa odotella!!!

torstai 20. lokakuuta 2011

Lapsenomaista!

Minulle iski tiistaina maalauskerhossa hurja tarve tehdä jotain kummallista. Olen aina ihaillut virolaisia kirjontoja ja heidän kaunista ja hyväntuulisen oloista kuviomaailmaansa. Kesällä Tallinan vierailulla ostin kuvioarkkeja sisältäneen kirjan ja nyt se on käytössä. Sieltä hahmottelin kauniin mallin taulupohjalle, maalasin sen Lapin väreillä alkuperäisestä poiketen ja aloin kirjoa. Naapuri käväisi ja kysyi, kuka maalaa, tytärkö? Niin, ehkä on joskus tehtävä jotain lapsenomaista päästäkseen irti tästä kovin hektisestä arjesta.
Toisaalta harmaiden ja syksyn sateiden keskellä on ihana iloitella väreillä, huomasin käyttäväni lähes aina mustia paitoja, mikä minulle on outoa. Mutta toisaalta niihin on helppo yhdistellä kaikenlaista muuta kivaa ja värikästä. Kuinka nautinkaan tästä aamupäivästä totaalisessa hiljaisuudessa. Mies painui kellariin jotain puuhailemaan, vintiö on eskarissa ja neito koulussa matematiikankokeen kimpussa. Luotan häneen, on harjoitellut ja hän itse arvioi osaavansa, se riittäköön.
Auringon säteistä voimaa saaden loppuviikkoa kohden suunnaten...

tiistai 18. lokakuuta 2011

Muuttoa, muutosta!

Siinä se on, johon olemme roudanneet kaikki tavaramme, tarpeelliset ja ei niin tarpeelliset.
Neliöitä ja kerroksia riittää siivottavaksi, mutta silti talossa on ystävällinen henki. Lämmin ja kodikas tunnelma tupsahtaa vastaan kun kuistin oven aukaisee, ellei juuri sillä hetkellä satu olemaan kauhea riita vintiöillä menossa.
Nyt alkaa olla se aika vuodesta, kun saa poltella lyhdyissä jo kynttilöitä.  Valmistin eilen illalla karhunsammaleesta pallon, jonka ripustin ulos rautalankaan keikkumaan, taidan vielä tökkiä siihen ledivalot, johan passaa talven tulla. Meillä on ollut järjettömän lämmintä. Sunnuntaina laitoimme toppavaatteet päälle ja suuntasimme kulkumme kohti karpalosuota. Siellä tuli hiki, kuorimme ensimmäiset vaatekerrat jo auton luona ja keräsimme karpaloita litran verran. Toki pitihän makkaratulet tehdä välillä ja jahdata myyriä, ihastella kettuja ja suuria hirviä sekä hirviötä, joka nousi lammen uumenista. Siis tämän kaiken näkivät vintiöt, mutta meillä aikuisilla oli hieman vaikeuksia.
Vuosi sitten tähän aikaan oli jo tullut pysyvä lumi, toisaalta talvi ei tunnu niin pitkältä jos vielä odottelemme lumen tuloa jonkun aikaa.
Poitsu viihtyy eskarissa, hän olisi menossa viikonloppuisinkin, mutta annamme armollisesti tätien edes hieman hengähtää. Neito tankkaa kertotauluja ja enkun sanoja, siinä sitä kerrakseen yhdelle syksylle.
Tänään pitäisi alkaa pieni remontti yläkerrassa ja sen jälkeen vasta saamme kaikki kalusteet paikalleen. Eli olemme eläneet banaanilaatikkoelämää jo reilun kuukauden ja se vielä jatkuu...
Nautiskelkaamme pimeästä ajasta kynttilöiden, suklaan ja villasukkien voimalla!!!!!