Perheemme on seikkaillut muutaman viikon lähinnä pohjois-pohjanmaalla. Eksyimme sattumalta Oulaisiin Wanha Woima-tapahtumaan ja voi sitä ihmetyksen aihetta... siellä pörisi ja mörisi toistaan hienompia todellakin vanhoja kulkupelejä. Hurjasta helteestä hieman uuvahtaneina, emme jaksaneet tutkia aivan jokaista upeaa peliä, mutta voin suositella tapahtumaa kaikille.
 |
| (rouva ei osaa kääntää kuvaa) |
|
|
Vierailimme ystävien luona, joilla on jos jonkinlaista karvakuonoa. Koiria, kissoja (sekä niiden pentuja), kaneja sekä poneja. Neitihän viihtyi siellä mahdottoman hyvin, kun oli aina joku hoivattavana. Vintiö sen sijaan osallistui kaikkiin tilan töihin ja kävi välillä ajamassa apukuljettajana bussiakin.
Näin hurahti muutama viikko ja sitten alkoi se jo keväältä asti odotettu aika, nimittäin isäntä villiintyy hillasoista. Olenkin yleensä kesäleskenä marjastus aikoina ja touhuilemmekin lasten kanssa ihan omia juttuja isännän tarpoessa soilla. Tänä vuonna siellä saakin tarpoa, sillä ei ole marjoja joka sankoon asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti