Muistattehan tuo iki-ihanan Larkinien perheen, jossa sattuu ja tapahtuu.
Olen töiden loputtua saanut autuaallisia hetkiä seurata muutaman jakson telkasta tuon riemukkaan perheen edesottamuksia. On siinä kunnioitettava määrä elämäniloa ja sutkia huumoria perheen sisällä, mamma on muhkean rehevä ja lapset vilkkaita vilperttejä.
Olen töiden loputtua saanut autuaallisia hetkiä seurata muutaman jakson telkasta tuon riemukkaan perheen edesottamuksia. On siinä kunnioitettava määrä elämäniloa ja sutkia huumoria perheen sisällä, mamma on muhkean rehevä ja lapset vilkkaita vilperttejä.
Tosiaan olen nyt vapaa, töistä ainakin. Opetushommat on pienellä tauolla ja myymälätyö päättyi viime perjantaina kaupan sulkemiseen. Asiakkailla monilla oli haikea mieli, itse olen lähinnä helpottunut kahden työn uuvuttamana. No, tekevänä ihmisenä en osannut kieltäytyä ystävän kyselystä, että on tullut tilaus huovuttaa 8 kpl kuvan mukaisia pitkävartisia kukkia. Niitä sitten pistelimme, huovutimme ja paiskoimme ja vanutimme eilisen päivän ja käsi on niin kipeä, ettei yöllä nukkumisesta meinannut tulla mitään. Ehkä särky jo tänään helpottaa. Toivottavasti ainakin, sillä työn alla on ihanan pastellisävyinen tilkkupeitto ystävättären pikkuiselle neitokaiselle, puoli vuotiaalle. Olen lähdössä Helsinkiin lasten kanssa toukokuussa kahdeksi viikoksi, varokaa vain kaikki tuttavat ja sukulaiset, kaksi kaupunkielämään tottumatonta vintiötä valtaa etelän ihmeet, Lintsi ja Heureka on ainakin nähtävä.
Halit kaikille räntäsateen seasta!!!
