sunnuntai 28. elokuuta 2011

Sata Salamaa!!!

viime viikon lenkiltä
Olipas ukkonen, välillä sähkötkin katkesivat, mutta on lämmin. On niin kaunista syksyistä maisemaa ja happirikasta ilmaa. Vintiö on kaverin luona ja neiti myös. Olen saanut tehdä kaikenlaista kummallista, kuten alakuvan teepannu ja lasten kirjaimet on maalattu uutta kotia varten. Tuo teepannu on siis minun oma lohikäärmeeni, se on niin lempeän muotoinen, pehmeän pyöreä, kuten ehkä tekijänsäkin.
Lyydia-lohikäärme saa vielä lila/pinkit pilkut kylkiinsä ja tottakai kimalleliimaa ja pitsiähän aina pitää olla. Hoksasin, että jo toiminnan lopettaneen munakellon (joka on myös teepannun muotoinen) rakennan Lyydian lapsoseksi. Ehkä siitä tulee kujeilevan, pienen pojan näköinen, kuka tietää.......
Olen ilmoittautunut jo syksyn opintoihin opistolle, tupsahdan taidekerhoon kaikkine omituisine projekteineni. Öljy-ja akryylimaalarit saavat minusta kummallista seuraa, mutta ehkä se on molemmin puolin antoisaa. Olen suunnitellut rakentelevani kaikenlaisia erikoisia kollaaseja ym. mukavaa. Lopputuloksestahan ei koskaan tiedä. Saan vaikka vinkkejä omien kerhojenikin pitämiseen.
Nyt tästä riennänkin nauttimaan rauhasta, jonka olen saanut kasvavien lapsieni myötä.

torstai 25. elokuuta 2011

Kotiin paluu!!

Kesä on sujahtanut ohi, täällä pohjoisessa tuoksuu ja näkyy jo syksy. Mutta se onkin niin ihanaa aikaa, kaivan villasukat jalkaan ja nautin pimenevistä illoista. Rouva on reissannut, ensin viikko Kankaanpäässä kierrätysmateriaali-kurssilla, viikko Hesassa ja viikko vielä Turussa MattoSymposiumissa. Nyt tuntuukin, ettei tarvitse vuoteen lähteä mihinkään. Tosin osa syynä on vielä ensi kuun aikana tapahtuva muutto. Koko tämä Kiljusen herrasväki muuttaa suon laidasta hieman keskemmälle kylää, ihmisten ilmoille. Vintiön kaverit jää vähemmälle, joten hän pistää pontevasti hanttiin. Neito on innoissaan, kun naapurustossa kolme ihanaa ystävää. Rouvan työpaikka näkyy postilaatikolta, hyvä vai huono, en tiedä vielä. Niinpä elämme nyt jonkun aikaa kaaoksen keskellä, mutta ehkä se siitä vielä ennen talvea järjestyy.
Näitä upeita yksityiskohtia ihastelin Turussa, meillä kun omalla kylällä ei mitään näin upeaa ole. Tästähän voisi poimia johonkin kädentaitoprojektiin ajatuksia.
Kohta alkaa taas opetuskuviot pyörimään ja ideoita riittää, mutta entä toteutus, ehkä se onnistuu vihdoin, koska Vintiö on aloittanut eskarin. Hän oli ensin vastaan, mutta nyt on jo menossa perjantaisinkin (vaikka eskaria ei tuolloin ole) ja aikaisin aamulla, jotta olisi ekana pujottamassa nimikkohelmeä nauhaan.
Neito rientää kouluun ison kaveriporukan kanssa, kaikki ainakin toistaiseksi hyvin....