kuvaton, muttei sanaton

Ystäväiset, olemme keskellä kesää ja vauhti eikun kiihtyy. On markkinoita, torikojuja, käsitöitä, hyväntekeväisyyskampanjaa, voi tavaton mihin sitä yksi pieni ihminen saa itsensä oikein ympättyä?
Meillä on virka, saamme hoitaa kilpikonnan onnistuneen huolehtimisen jälkeen, toisen naapurin ihanan hurmaa karvaturrukkaa. Tuo koiruus lähtee aina mielellään lenkille, ajatellen varmaan, että tuota rouvaa onkin hyvä vähän juoksutella ympäri kylää, näkyy vaan nuo makkarat kertyvät keskivartalolle. No, onneksi Hän on niin iloinen ja kiltti nallukka, että mielellämme sitä hoidamme. Mielestäni koiruudet ovat hyvää vastapainoa lapsille, ne tekevät kuinka käsketään.
Olimme tänään uimarannalla, ei helteestä tietoakaan, mutta hyvä niin. En tosiaankaan ole mikää helleihminen. Tosin olisi voinut olla hieman pidempään aurinkoista, sillä jostain kertyi kevyt pilviverho auringon eteen oltuamme eväiden kimpussa hetken. Muksut tärisivät, ettei tietenkään ole kylmä, mutta lähdimme kuitenkin poroja ihmettelemään kylälle.
 Ja työmaa kutsuu taas aamulla, joten kait se on riennettävä höyhenen  lailla unten maille.

halit helteeseen

Tildaillen

tässä kaksi Tilda Huldaa, jotka

tanssahtelevat täällä meidän huushollissa.

Ne ovat tehty äidin vanhasta hameesta,

villasukan perkuu langasta ja kangaspalasta ja pitsistä.

Ehkä niiden sukunimi onkin Ekonen.

Suunnittelemme tänne meiän perälle

 Suomen Ensimmäistä Tildausfestivaalia!

Tervetuloa kaikki mukaan 3.-7.8.2011.

Taidetta koteihin

Tytär sai koulun loputtua kaikki ihat taideteokset kotiin. Ehdotin,  että lähetettäiskö kummille etelään jokin niistä, koska hän varmasti ilahtuisi. No, tytär siihen tokaisi, ettei oikein raaski. Otin sitten muutaman kuvan, sillä taidehan ihanaa kun sen voi jakaa toisten kesken.

Yöttömän yön taikaa

Niin on juhannus vietetty, helteessä herkutellen, lasten pulikoidessa jäisessä järvivedessä ja itikoita ruokkien. Mutta oli niin mukavaa seurustella ystävien kanssa ja nauttia kesästä.
Meillä alkaa suuri projekti täällä kotikylällä, haastamme kaikki tekemään villasukkia, ranteenlämmittimiä ja säärystimiä paikkakuntamme palvelukoteihin. Ne lahjoitetaan sitten joulukuun alussa lämpimien ajatusten saattelemana eteenpäin. Tavoitteena on sata paria kutakin. Onhan se hyvä jo aloitella villasukkien teko, sillä eihän se ole kuin puoli vuotta niin joulukin on jo viettetty. Ihanaa, kohta saadaan taas lunta.
Haastan kaikki teidän lukijatkin osallistumaan tähän sydäntälämmittävään kampanjaan, vaikka järjestämällä siellä omilla paikkakunnillanne jotain vastaavaa.

Korvasienet

Heippa ystäväiset, perheemme on joutunut korvasieni-hurmioon. isäntä on kerännyt niitä jo reilusti toista sataa kiloa ja minäkin lasten kanssa ryntäsin metsään eilen, tuloksena surisevia ystäviä, yksi hölmistynyt valkoinen poro ja 10k....kpl sieniä. Ei siis kiloa vaan kpl. Onneksi sen verran, että lapset näki miten ne kasvavat, tytär totesi niiden näyttävän enempi aivoilta kuin korvilta.
Tytär on ollut leikkauksessa, jossa alahuulen ja ikenen rajaa laskettiin alemmas, jotta oikomishoito voi alkaa. Siinä on kolme tikkiä ja onneksi kaikki sujui hyvin. Särkyä lukuun ottamatta on neito kunnossa ja perjantaina saadaan tikit pois.
Vintiö on ajanut pyörällä jälleen kumit puhki, eli eturenkaasta tursuaa sisäkumi läpi. Voi kumpa olisi ollut matkamittari pikkufillarissa, niin oli ollut hauska seurata kilometrien kertymistä. Eilen kävimme Levillä ja vintiö suunnitteli ajelevansa Gondolihissiltä alkavia alamäkiajoreittejä heinäkuun lopussa vaarin kanssa. Poikahan on siis 5v.
Eli tällaista touhua täällä porolandiassa ja aurinko riittää!!! Muksut ovat kohta jo aivan papuja.

ekaluokkalainen

Tässä siis tepsutti syksyllä neiti kouluun

ekana koulupäivänä.

Nyt jo häämöttää kakkosluokka.

Oli hankaluuksia kuvan latauksessa

eli testataan nyt tätä mallia.

kesälaitumille!

Elämä on yhtä juhlaa, bailando bailando amigo..... menee smurffilevyllä laulunsanat. Olen tehnyt yo-lakinsaaneelle työtoverille kortin ja koru sekä ruusu annettiin. Neidilläkin oli tänään juhlaa, oli eka kouluvuosi takana ja mennyt oikein loistavasti, välillä vähän väsymystä havaittavissa, mutta puristi hienosti loppuun asti, todistus oli hieno. Äitinä lupasin juhlan kunniaksi kakun ja vielä eilen töistä tullessani se tehtiin isin kanssa yhteisvoimin.