Sateen ropinaa... Pilipilipom!

Tänä kesänä sain aikaiseksi muutaman ylioppilaskortin myyntiinkin, kunpa olisi aikaa enemmänkin tehdä taas kortteja ja muuta askartelua. No, ompelua ja remontointia on sitten tällä viikolla jo touhuttu. Rouva marssi rautakauppaan, haki sieltä hiomakoneen ja valkoista maalia. Niin sai entinen mäntylipasto kyytiä. Se on hiottuna ja maalattuna makuuhuoneen päädyssä uusin vetonupein varustettuna. Niin on maalattuna myös tyttären kaksi pikkuista lipastoa sekä muutama valokuvakehyskin. On ihanaa, kun saa keskittyä rauhassa töihin,sillä muksut ovat isännän kanssa anopin hoivissa keskellä Suomea.
Jännittää, huomenna on ensimmäinen piano-oppituntini, ystävätär on luvannut hieman opettaa minua musiikin saloihin. Ei tiedä on päänsä laittanut, meistä ehkä kumpikaan.
Palaillaan!!!

Touhua riittää!

Mitä, ensi viikolla on jo Juhannus, kääk! On ollut kovasti touhua, sillä on ollut BetoniBileitä, uimakoulua, kalastusretkeä ja kaikenlaista maton pesusta alkaen. Vintiö pyydystää "imukoppiksia", jotka on nimetty Pyte ja Pate, neito askartelee kaikenlaista.
Rouva vanhenee taas vuodella.... mutta ikähän on vain korvien välissä... synttärilahjaksi itselleen hän on tilannut jotain ihanaa, josta on lapsuudesta asti haaveillut.
Kuvassas Neiti Smile, kalastajatypsy.

Palloillaan!!

Kuva-arvoitus: kuka ja missä??? Nämä ovat niitä maailman ihmeitä, kasa palloja ja johan alkaa leikki sujua.
Meillä pohjoisessa jo isäntä kovasti odottaa korvasieni-kauden avajaisia, vaan eipä säät suosi, sillä kylymää on.... Täytyisiköhän naapurin koirasta kouluttaa korvasieni-koira.
Tämä on toisaalta mukavinta aikaa kesässä, sillä ulkoilla saa aivan rauhassa, ei ole miljoonaa ystävää surraamassa ympärillä.

Reissussa Rähjääntyy!!

Olemme kotiutuneet pääkaupunkiseudun vilskeestä takaisin suuren suon laitamille. Reissu sujui hienosti, tosin missä olivat  helteet??? Kuvassa olevan tilkkupeitteen veimme tuliaisiksi aivan hurmaavalle pikkuneidille, ensi tapaamisemme oli ihastuttava, hän sulatti sydämemme. Vintiökin hoivasi pienokaista lämmöllä.

Shoppailimme, tarkastimme serkkutilanteen Korkeasaaressa ja vierailimme vanhan isomummon luona. Ajelimme kylliksi kaikenlaisilla kulkuneuvoilla, sekä kävimme oikein ulkomailla asti (Tallinnassa, jotta elämys pallomerestä tulisi koettua). Majoituimme monien rakkaiden nurkissa ja siitä heille kaikille suuret halit, kun kestivät remppajengiämme. Neitokaiseni oli loistava kuvaaja reissulla ja aina kamera valmiina, niinpä saimme ikuistettua tuon touhukkaan viipottaja Vintiön kummien pihassa, meillä kun ei näitä ystäväisiä pohjoisessa asustele.
No, nyt sitten odottelemme virallisen kesäloman alkua ja vietämme keskiviikkona kaverisynttäri Neitokaiselle. Niin on 9 vuotta siitäkin koitoksesta vierähtänyt.
Halit kaikille etelään ja tapaamisiin!

OI IHANA TOUKOKUU!

Muistattehan tuo iki-ihanan Larkinien perheen, jossa sattuu ja tapahtuu.
Olen töiden loputtua saanut autuaallisia hetkiä seurata muutaman jakson telkasta tuon riemukkaan perheen edesottamuksia. On siinä kunnioitettava määrä elämäniloa ja sutkia huumoria perheen sisällä, mamma on muhkean rehevä ja lapset vilkkaita vilperttejä.

Tosiaan olen nyt vapaa, töistä ainakin. Opetushommat on pienellä tauolla ja myymälätyö päättyi viime perjantaina kaupan sulkemiseen. Asiakkailla monilla oli haikea mieli, itse olen lähinnä helpottunut kahden työn uuvuttamana. No, tekevänä ihmisenä en osannut kieltäytyä ystävän kyselystä, että on tullut tilaus huovuttaa 8 kpl kuvan mukaisia pitkävartisia kukkia. Niitä sitten pistelimme, huovutimme ja paiskoimme ja vanutimme eilisen päivän ja käsi on niin kipeä, ettei yöllä nukkumisesta meinannut tulla mitään. Ehkä särky jo tänään helpottaa. Toivottavasti ainakin, sillä työn alla on ihanan pastellisävyinen tilkkupeitto ystävättären pikkuiselle neitokaiselle, puoli vuotiaalle. Olen lähdössä Helsinkiin lasten kanssa toukokuussa kahdeksi viikoksi, varokaa vain kaikki tuttavat ja sukulaiset, kaksi kaupunkielämään tottumatonta vintiötä valtaa etelän ihmeet, Lintsi ja Heureka on ainakin nähtävä.

Halit kaikille räntäsateen seasta!!!

Auringon Paistetta!

Aurinko paistaa niin, että hampaat tippuu...! No ei sentään, äidin pikku-ukkelillta irtosi ensimmäinen hammas ja hammaskeiju toi kolikon. Vähäisetkin lumet on kohta sulaneet ja polkupyörät on kaivettu esille, minun "mummo"pyöräkin on jo käynnistetty, nastarengas sutii...
Neito askartelee jo kovasti kaikkea pääsiäiseen liittyvää, on mukavaa nämä kevään värikkäät juhlat. Talven jälkeen kaikki kevään värit antaa voimaa ja energiaa. Valon määrä on jo huima, kohta ei enää ole pimeää aikaa ollenkaan yöllä, silloin pitää ottaa itseään niskasta kiinni, että malttaa mennä nukkumaan iltaisin.
Västäräkki on vilahtanut tuolla tunturin juurella ja joutsenet ovat tööttäilleet läheisen suon tuntumassa.

Talvi on Taittunut!

Pohjoisessa kun ollaan, olen ollut tekemässä oman luhkan, siis viitan tapaisen. Se oli oikein mielenkiintoinen kurssi ja antoisaa. Tästä sain taas jälleen ompelukipinän joka jatkuu tilkkupeitosta haaveillen. Kevään värit on niin pyörineet mielessä, että kankaitakin on tullut jo hankittua.