Kotiin paluu!!

Kesä on sujahtanut ohi, täällä pohjoisessa tuoksuu ja näkyy jo syksy. Mutta se onkin niin ihanaa aikaa, kaivan villasukat jalkaan ja nautin pimenevistä illoista. Rouva on reissannut, ensin viikko Kankaanpäässä kierrätysmateriaali-kurssilla, viikko Hesassa ja viikko vielä Turussa MattoSymposiumissa. Nyt tuntuukin, ettei tarvitse vuoteen lähteä mihinkään. Tosin osa syynä on vielä ensi kuun aikana tapahtuva muutto. Koko tämä Kiljusen herrasväki muuttaa suon laidasta hieman keskemmälle kylää, ihmisten ilmoille. Vintiön kaverit jää vähemmälle, joten hän pistää pontevasti hanttiin. Neito on innoissaan, kun naapurustossa kolme ihanaa ystävää. Rouvan työpaikka näkyy postilaatikolta, hyvä vai huono, en tiedä vielä. Niinpä elämme nyt jonkun aikaa kaaoksen keskellä, mutta ehkä se siitä vielä ennen talvea järjestyy.

Näitä upeita yksityiskohtia ihastelin Turussa, meillä kun omalla kylällä ei mitään näin upeaa ole. Tästähän voisi poimia johonkin kädentaitoprojektiin ajatuksia.
Kohta alkaa taas opetuskuviot pyörimään ja ideoita riittää, mutta entä toteutus, ehkä se onnistuu vihdoin, koska Vintiö on aloittanut eskarin. Hän oli ensin vastaan, mutta nyt on jo menossa perjantaisinkin (vaikka eskaria ei tuolloin ole) ja aikaisin aamulla, jotta olisi ekana pujottamassa nimikkohelmeä nauhaan.
Neito rientää kouluun ison kaveriporukan kanssa, kaikki ainakin toistaiseksi hyvin.... 

Upeat maisemat Kotinurkilla!!

Tämä joki on siis Ounasjoki, joka virtaa kylämme vierestä. Isäntä on hankkinut pikkuisen venhon ja siihen prutkun perään. Rouva tivasi itselleen kuljettajan ja kalastusseuraa perheemme miespuolisista henkilöistä ja lähdimme pienelle kalastusretkelle. Isäntä suostui ilomielin, kun tiesi, että Rouva lähtee reissuun. Todellakin lähden etelään, entiseen opinahjoon,i hieman lisäkouluttautumaan. On luvassa ihanaa aikaa vain itselleni ja taiteen ja käsitöiden parissa. Onneksi etelän mummo tuli vekaroiden kaveriksi, sillä isäntähän on edelleen aivan suohulluna.
Näin siis pohjoisen maisemat vaihtuvat viljaviin etelän peltoihin ja järviin... vähäksi aikaa vain!

Lomailijat!!!!

Perheemme on seikkaillut muutaman viikon lähinnä pohjois-pohjanmaalla. Eksyimme sattumalta Oulaisiin Wanha Woima-tapahtumaan ja voi sitä ihmetyksen aihetta... siellä pörisi ja mörisi toistaan hienompia todellakin vanhoja kulkupelejä. Hurjasta helteestä hieman uuvahtaneina, emme jaksaneet tutkia aivan jokaista upeaa peliä, mutta voin suositella tapahtumaa kaikille.

(rouva ei osaa kääntää kuvaa)

Vierailimme ystävien luona, joilla on jos jonkinlaista karvakuonoa. Koiria, kissoja (sekä niiden pentuja), kaneja sekä poneja. Neitihän viihtyi siellä mahdottoman hyvin, kun oli aina joku hoivattavana. Vintiö sen sijaan osallistui kaikkiin tilan töihin ja kävi välillä ajamassa apukuljettajana bussiakin.

Näin hurahti muutama viikko ja sitten alkoi se jo keväältä asti odotettu aika, nimittäin isäntä villiintyy hillasoista. Olenkin yleensä kesäleskenä marjastus aikoina ja touhuilemmekin lasten kanssa ihan omia juttuja isännän tarpoessa soilla. Tänä vuonna siellä saakin tarpoa, sillä ei ole marjoja joka sankoon asti.

Sateen ropinaa... Pilipilipom!

Tänä kesänä sain aikaiseksi muutaman ylioppilaskortin myyntiinkin, kunpa olisi aikaa enemmänkin tehdä taas kortteja ja muuta askartelua. No, ompelua ja remontointia on sitten tällä viikolla jo touhuttu. Rouva marssi rautakauppaan, haki sieltä hiomakoneen ja valkoista maalia. Niin sai entinen mäntylipasto kyytiä. Se on hiottuna ja maalattuna makuuhuoneen päädyssä uusin vetonupein varustettuna. Niin on maalattuna myös tyttären kaksi pikkuista lipastoa sekä muutama valokuvakehyskin. On ihanaa, kun saa keskittyä rauhassa töihin,sillä muksut ovat isännän kanssa anopin hoivissa keskellä Suomea.
Jännittää, huomenna on ensimmäinen piano-oppituntini, ystävätär on luvannut hieman opettaa minua musiikin saloihin. Ei tiedä on päänsä laittanut, meistä ehkä kumpikaan.
Palaillaan!!!

Touhua riittää!

Mitä, ensi viikolla on jo Juhannus, kääk! On ollut kovasti touhua, sillä on ollut BetoniBileitä, uimakoulua, kalastusretkeä ja kaikenlaista maton pesusta alkaen. Vintiö pyydystää "imukoppiksia", jotka on nimetty Pyte ja Pate, neito askartelee kaikenlaista.
Rouva vanhenee taas vuodella.... mutta ikähän on vain korvien välissä... synttärilahjaksi itselleen hän on tilannut jotain ihanaa, josta on lapsuudesta asti haaveillut.
Kuvassas Neiti Smile, kalastajatypsy.

Palloillaan!!

Kuva-arvoitus: kuka ja missä??? Nämä ovat niitä maailman ihmeitä, kasa palloja ja johan alkaa leikki sujua.
Meillä pohjoisessa jo isäntä kovasti odottaa korvasieni-kauden avajaisia, vaan eipä säät suosi, sillä kylymää on.... Täytyisiköhän naapurin koirasta kouluttaa korvasieni-koira.
Tämä on toisaalta mukavinta aikaa kesässä, sillä ulkoilla saa aivan rauhassa, ei ole miljoonaa ystävää surraamassa ympärillä.

Reissussa Rähjääntyy!!

Olemme kotiutuneet pääkaupunkiseudun vilskeestä takaisin suuren suon laitamille. Reissu sujui hienosti, tosin missä olivat  helteet??? Kuvassa olevan tilkkupeitteen veimme tuliaisiksi aivan hurmaavalle pikkuneidille, ensi tapaamisemme oli ihastuttava, hän sulatti sydämemme. Vintiökin hoivasi pienokaista lämmöllä.

Shoppailimme, tarkastimme serkkutilanteen Korkeasaaressa ja vierailimme vanhan isomummon luona. Ajelimme kylliksi kaikenlaisilla kulkuneuvoilla, sekä kävimme oikein ulkomailla asti (Tallinnassa, jotta elämys pallomerestä tulisi koettua). Majoituimme monien rakkaiden nurkissa ja siitä heille kaikille suuret halit, kun kestivät remppajengiämme. Neitokaiseni oli loistava kuvaaja reissulla ja aina kamera valmiina, niinpä saimme ikuistettua tuon touhukkaan viipottaja Vintiön kummien pihassa, meillä kun ei näitä ystäväisiä pohjoisessa asustele.
No, nyt sitten odottelemme virallisen kesäloman alkua ja vietämme keskiviikkona kaverisynttäri Neitokaiselle. Niin on 9 vuotta siitäkin koitoksesta vierähtänyt.
Halit kaikille etelään ja tapaamisiin!